Freedooooom!

Taannoisesta haaveilustani mieleen on jäänyt kytemään ajatus turhan ja vähän vähemmän turhankin tavaran karsimisesta. Miksiköhän tuntuu, että tavaran omistaminen on jotenkin stressavaa? Ajatteleeko sitä alitajuisesti, että on kaiken tavaran myötä sidottu tiettyyn paikkaan, eikä vapaa menemään miten haluaa? Vai onko se vaan ärsyttävää, että joka kaappi ja laatikko pursuaa jotain? Onko mitään järkeä pitää esimerkiksi DVD-hyllyä, kun kaikki leffat voi nykyään säilöä tietokoneelle? Tuntuu, että kämppä ja elämä on täynnä turhaa sälää, ja mitä enemmän sälää, sitä vaikeampi kokonaisuutta on hallita.

Paljonkohan jäisi jäljelle, jos hankkiutuisi eroon kaikesta, mitä ei ole viimeiseen puoleen vuoteen käyttänyt?